Ei, en olekaan laiska blogittaja.

Yha useammin kuulee itsensa sanovan "kerranhan sita vain eletaan". Joskus tama fraasi johtaa onnistuneisiin valintoihin, toisinaan onnistumisprosentti on hieman matalampi. Valilla oppii asioita kantapaan kautta.

Olemme ajautuneet osallisiksi peliin nimelta Game of Life. Peli on ensinnakin ikuinen, kuten nimikin sanoo. Tosin joudumme pelaamaan sita vain sen kehittelijoiden (=Etela-Afrikka tiimi) lasnaollessa, joten jaakoon taaksemme sitten joskus. Pelin saannot ovat hyvin helpot, mutta niita on hyvin vaikeaa noudattaa. On olemassa kiellettyja sanoja, joita ei saa kayttaa. Naihin kuuluvat me, mine ja my seka kirosanat. Jos satut ajattelemattomasti kayttamaan naita lauseessasi ja joku toinen pelaaja tajuaa karayttaa sinut, joudut tekemaan 10 punnerrusta/sana missa ikina satutkaan olemaan (yksiloita on nahty punnertamassa esim. bussin lattialla, keskella katua ja ravintolassa). Naisina olemme saaneet liennytyksen naistenpunnerruksiin tai vatsalihasliikkeisiin. Tilanteissa, joissa nautitaan alkoholia, pelin saannot lisaantyvat. Et saa sanoa yes tai no etka liikuttaa paatasi naita asioita merkitsevasti. Et myoskaan saa kutsua kanssapelaajaa hanen omalla nimellaan, vaan sinun tulee kayttaa lempinimea (meita ei ole viela tosin ehditty lempinimeta). Naista sanoista joutuu juomaan ja jos sattuu juomaan vaaralla kadella (tapauksessani oikea) joutuu juomaan tyhjaksi. Vuorokaudessa punnerruslihakseni ovat alkaneet mukavasti tuntea tehneensa jotain. Lisaksi olen oppinut, ettei Isoa miesta kannata yrittaa juoda poydan alle.