keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Toita!

Pienien vastoikaymisten jalkeen olemme kohtalaisen onnellisesti toissa. Red Cliffsista ei tullut mitaan kerronko miksi. Saavuimme hostellille ilmoittamanamme ajankohtana lauantaina, eika paikan pitajaa nakynyt missaan. Yritimme soitella hanelle muidenkin asukkaiden voimin, mutta vastausta ei kuulunut. Asukkaat olivat sentaan kivoja meille, ruokkivat meita grillista ja nayttivat vapaan huoneen, jossa yovyimme. Onneks oli omat lakanat mukana! Paikan pitajaa ei kuulunut sunnuntainakaan (yovyimme sentaan siis ilmaiseksi!), joten soittelimme kaikki Milduran hostellit lapi ja yksi paikka nappasikin sanoen, etta teille on toita jo huomenna. Nainpa siis muutaman tunnin paasta siirryimme Milduraan.

Ensimmainen tyomme oli taysin naurettava palkan osalta, mutta onneksi olimme siina vain yhden paivan. Kyseessa oli viinirypaleiden harvennusleikkausta, josta maksettiin per puska ja hidastahan se oli, joten emme saaneet paljon mitaan. Tanaan saimme samaa tyota tuntipalkalla ($15) ja jopa laillisena, joten olimme paljon onnellisempia uudelle pellolla. Saimme myos pitaa tauon ja pellon laidalla oli vessa. Voiko parempaa ollakaan! Tama tyo kestaa kuulemani mukaan nelja paivaa, mutten ole kylla ihan varma. Taalla ei oikeen saa mistaan asiasta selvyytta, kun asioista vastaava tyyppi on rastapainen ranskalaisjuippi. Muutenkin hostelli ja sen toiminta on vahan epailyttavaa, mutta olemme taalla nyt ainakin ensi viikon perjantaihin asti, koska meidan piti maksaa asumisesta sinne asti.

Asumme kaikki eri huoneissa, mika oli alussa hieman arsyttavaa, mutta toisaalta tutustuu helpommin uusiin ihmisiin. Mun huoneessa majailee viisi muuta, mm. jo Alice Springsissa tapaamamme suomalaistytto (Australia on niin pieni paikka!). Hostellissa on uima-allas ja ihan jees olohuone. Keittio on vahan ahdas aika ajoin ja koneita on vaan nelja (ei langatonta nettia buu..). Tanaan meilta havisi yksi kuppi, eli joku vissiinkin polli sen. Eilen pyykkinarulta katosi mun huppari... Olin tosin kaivanut sen edellisen paikan roskiksesta, johon joku oli sen juuri heittanyt enka ehtinyt pitaa sita kertaakaan, joten ei sinansa suuri menetys. Arsyttaa silti ja kirjoitin pyykkinarulle karhulapun.

Mildura on ihan hyvan kokoinen paikka, mutta kaupungin muoto ei ole paras mahdollinen. Se on nimittain tehty autoilijoille, kuten Australia suurelta osin muutenkin. Kadut ja korttelit tosi leveita ja kavellen tuntuu ikuisuudelta, varsinkin kun kaikki on niin tasaista, ettei nae paamaaraansa. Eilen kavelimme Murray Riverille (matka oli pitka) ja pulahdimme uimaan. Oli virkistavaa uida vaihteeksi makeassa vedessa, vaikka se olikin aika epailyttavan varista eika tiennyt mita pohjassa luuraa. Katselimme kun jokilaiva porrasi ohitsemme montakin kertaa. Kuumaakin taas vaihteeksi on ollut (tanaan +42) ja siksi tyotkin piti lopettaa jo klo 11. Lahto ennen kuutta, joten heratys aina siina viiden maissa. Mutta sillon on oikeesti ihan kiva herata, kun ilma on viilean lammin ja helpompi hyoria puskissa. Tanaan tosin olen nukkunut 2h+2h paikkarit, joten taidan valvoa viela tassa muutaman hetken.

1 kommentti:

  1. Kyllä F on nyt kateellinen niistä upeista aamuista!
    Palkkakin on tosi hyvä, mutta ovathan olotin hiukka lämpöiset.

    Työniloa!

    VastaaPoista