Eli siis wwooffataan ja kivaa on. Paikka sijaitsee Dongaran pikkukylalla ja kyseessa on elakelainen pariskunta, jotka on muuttaneet joku 100 vuotta vanhaan taloon ja kunnostaneet sen. Tyona olemme raivanneet takapihan joelle viettavaa rinnetta kuolleista puista ja risuista ja seurauksena olemme naarmujen peitossa (ei tietenkaan voi pitaa pitkia lahkeita ja hihoja kun on kuuma), mutta saaneet aikaan myos suuria tuloksia, kuten jumalattoman risukasan. Ruoka on hyvaa ja sita syotetaan paljon (+ jalkkaria) ja myos muu vapaa-ajan ohjelma on ollut viihdyttavaa. Joka paiva kayty uimassa, kuunneltu tarinoita (Denise on valilla vahan liiankin puhelias...), pelailtu lautapelia ja wiita ja katsottu telkkarista stand uppia ja Dr Who'ta. Kaytiin myos yksilla Denisen ystavan jarjestamilla enjo-kutsuilla (vahan niinku tupperware), jossa hilpeasti tarjoiltiin kuohuviinia ja muuta mukavaa. Seuranamme on myos yksi saksalainen poika, joka on aika huvittavan koominen valilla.
Matka jatkuu keskiviikkona (eli oltiin lahes viikko taalla) Geraldtoniin, jonne saamme Grahamilta kyydin. Sielta meita tulee noutamaan seuraava wwoof-emantamme, joka asuu jossain siella lahistolla. Tama paikka on oliivitila, jossa myos monenlaisia elaimia (lehma, lammas, vuohi, koira, lapsi jne.). Saa nahda mita tyotehtavamme siella tulee sisaltamaan ja jatkuuko lihotuskuuri.
Taman jalkeen pidamme luultavasti hieman taukoa wwooffauksesta ja siirrymme hetkeksi tarkastelemaan lansirannokon mielenkiintoisia kohteita. Sitten varmaan takaisin tyonhakuun. Parempi olla tekematta liian tarkkoja suunnitelmia.
maanantai 19. huhtikuuta 2010
tiistai 13. huhtikuuta 2010
WA
Olemme tyottomia kurjimuksia, mutta Perthissa on silti kivaa.
Road trippimme Adelaidesta oli viiden paivan pituinen, hieman kylma telttainen ja kuuma autoinen seka likamahmainen. Makuupussittomuus ottaa valilla veronsa, mutta onneksi on pitkia housuja paitoja lakanoita. Ruokavalio oli aika pastapainotteinen. Naimme paljon levahdysalueita, muutaman kansallispuiston seka yhden merileijonan. Seura oli iltaisin hupaisaa, paivalla vasynytta. Ja paasimme perille Albanyyn.
Albanyssa viihdyimme muutamia oita. Ensimmainen nyt oli pakollinen, koska tultiin sinne illalla. Toinen oli suunnitteluun varattu ja kolmanneksi jaimme, koska bussi Perthiin lahtee aamuisin kahdeksan aikaan emmeka olleet varautuneet siihen tarpeeksi ajoissa. Albanyssa ei juurikaan ollut mitaan. Olisimme mahdollisesti halunneet menna Walpoleen tekemaan tree top walkin, mutta sinne paaseminen autottomana osoittautui suunnattoman vaikeaksi. Eli tulimme suoraan Perthiin.
Perth on mukava kaupunki, bussit keskustassa ovat ilmaisia ja saa suosi meita eiliseen asti. Hostellimme on hyvin toimiva ja asukit ystavallisia. Jo ensimmaisena iltana meidat vedettiin juomapeliin, mutta vasta toisena iltana leikki osoittautui kohtalokkaaksi joidenkin meista osalta. Sunnuntaina kavin hostelliporukan kanssa rantaretkella city beachilla ja meri vei aurinkolasini. Puistot on nahty ja kirjasto seka monia katuja. Eilen illalla tarvottiin Elinan kanssa kylmyydessa tapaamaan virolaista Mildura-kaveria Northbridgeen. Ei paasty baariin ilman passeja, joten mentiin kebab-paikkaan kahville. Takaisin kotiin piti juosta kylmyyden takia.
Toita on ahdistavan vaikea loytaa eika tieda oikein pitaisiko jaada tanne kauemmaksi aikaa etsimaan vai siirtya muualle. Illalla aiotaan joka tapauksessa soitella wwooffauspaikkoja lapi. Taalla vissiin oleskellaan viela ainakin muutama paiva.
Road trippimme Adelaidesta oli viiden paivan pituinen, hieman kylma telttainen ja kuuma autoinen seka likamahmainen. Makuupussittomuus ottaa valilla veronsa, mutta onneksi on pitkia housuja paitoja lakanoita. Ruokavalio oli aika pastapainotteinen. Naimme paljon levahdysalueita, muutaman kansallispuiston seka yhden merileijonan. Seura oli iltaisin hupaisaa, paivalla vasynytta. Ja paasimme perille Albanyyn.
Albanyssa viihdyimme muutamia oita. Ensimmainen nyt oli pakollinen, koska tultiin sinne illalla. Toinen oli suunnitteluun varattu ja kolmanneksi jaimme, koska bussi Perthiin lahtee aamuisin kahdeksan aikaan emmeka olleet varautuneet siihen tarpeeksi ajoissa. Albanyssa ei juurikaan ollut mitaan. Olisimme mahdollisesti halunneet menna Walpoleen tekemaan tree top walkin, mutta sinne paaseminen autottomana osoittautui suunnattoman vaikeaksi. Eli tulimme suoraan Perthiin.
Perth on mukava kaupunki, bussit keskustassa ovat ilmaisia ja saa suosi meita eiliseen asti. Hostellimme on hyvin toimiva ja asukit ystavallisia. Jo ensimmaisena iltana meidat vedettiin juomapeliin, mutta vasta toisena iltana leikki osoittautui kohtalokkaaksi joidenkin meista osalta. Sunnuntaina kavin hostelliporukan kanssa rantaretkella city beachilla ja meri vei aurinkolasini. Puistot on nahty ja kirjasto seka monia katuja. Eilen illalla tarvottiin Elinan kanssa kylmyydessa tapaamaan virolaista Mildura-kaveria Northbridgeen. Ei paasty baariin ilman passeja, joten mentiin kebab-paikkaan kahville. Takaisin kotiin piti juosta kylmyyden takia.
Toita on ahdistavan vaikea loytaa eika tieda oikein pitaisiko jaada tanne kauemmaksi aikaa etsimaan vai siirtya muualle. Illalla aiotaan joka tapauksessa soitella wwooffauspaikkoja lapi. Taalla vissiin oleskellaan viela ainakin muutama paiva.
torstai 1. huhtikuuta 2010
Paasiaisretkeilya
Great Ocean Road ja muutama muukin maisema nahty. On istuttu bussissa, kiivetty vuorille, ryomitty luolissa, lennetty helikopterilla ja ratsastettu. Ehka siina kaikista tarkeimmat. Ah ja saatu ehka matkan parhaat sapuskat. Nahtiin myos roykkioittain koaloita ja kenguruita lahietaisyydelta, etta eipa tartte niitakaan enaa metsastella.
Kangaroo Island saa nyt jaada valiin, koska sinne paaseminen on niin kallista ja muutenkin se vaikuttaa aika samanlaiselta paikalta verrattuna niihin, joissa ollaan juuri oltu. Loysimme itsellemme kyydin Western Australiaan ja paatimme kayttaa tilaisuuden hyvaksemme. Lahdemme tanaan ajamaan kaukaisuutta kohti seuranamme muutamia muita. Matkassa on kaksi autoa, jotka omistaa englantilainen ja saksalainen poika. Toiseen tungetaan meidat ja toiseen menee kaksi ranskalaista poikaa ja yksi belgialainen tytto. Matkalla yovytaan teltoissa ja sen sellaisissa. Suuntaamme ensin Albanyyn, jonne matka kestaa luultavasti jonkun 3 paivaa. Siella suunnitelmaa taytyy taas paivittaa ja ottaa uusi suunta ja mahdollisesti myos uusi menopeli.
Etta sellaista paasiaista!
Kangaroo Island saa nyt jaada valiin, koska sinne paaseminen on niin kallista ja muutenkin se vaikuttaa aika samanlaiselta paikalta verrattuna niihin, joissa ollaan juuri oltu. Loysimme itsellemme kyydin Western Australiaan ja paatimme kayttaa tilaisuuden hyvaksemme. Lahdemme tanaan ajamaan kaukaisuutta kohti seuranamme muutamia muita. Matkassa on kaksi autoa, jotka omistaa englantilainen ja saksalainen poika. Toiseen tungetaan meidat ja toiseen menee kaksi ranskalaista poikaa ja yksi belgialainen tytto. Matkalla yovytaan teltoissa ja sen sellaisissa. Suuntaamme ensin Albanyyn, jonne matka kestaa luultavasti jonkun 3 paivaa. Siella suunnitelmaa taytyy taas paivittaa ja ottaa uusi suunta ja mahdollisesti myos uusi menopeli.
Etta sellaista paasiaista!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)