lauantai 31. lokakuuta 2009

Oli se hieno

Yleinen tunnelma on vasahtanyt. Eilen palasimme Rock Tourilta, johon vierahti kolmisen paivaa. Matkasimme pikku bussilla ympari outbackia ja kavimme valilla kavelemassa ympari erilaisia hienon varisia kivia. Matkalla vierailimme Kata Tjutalla, Kings Canyonilla ja tietenkin Ulurulla. Kaikki olivat ehdottomasti nakemisen arvoisia ja suosittelemmekin nihin tutustumista kaikille naille seuduille eksyville. Kameroiden muistikortit tayttyivat vauhdilla silla kaikilla nahtavyyksilla meita vaivasi sulkijasormen syndrooma. Se ilmeni ensin sormen tiheana kouristeluna kameran kuvausnappulan ylapuolella ja seuraavana sormen taydellisena lamaantumisena kun punainen kivi oli ikuistettu kaikista mahdollisista kuvakulmista. Reissussa paasimme lisaksi kunnolla leiritunnelmaan nukkumalla swageissa leirinuotion ymparilla upean tahtitaivaan alla. Kivireissun elainhavaintoihin kuuluivat emut ja kengurut moottoritien varrella. Naimme myos lehman lahietaisyydelta kun se laidunsi leiripaikallamme ensimmaisena yona. Opimme matkalla ettei Ulurun kansallispuiston alueelle aavikolle saa perustaa kaupallista kalastusyritysta. Alueelle ei myoskaan saa haudata ruumiita. Matkan aikana peseytymismahdollisuuksien ollessa harvassa perustimme myos uuden jarjeston sisterhood of the shiny nose. Liittykaa siis kaikki mukaan!

Olimme matkalla todella tehokkaita: heratys oli molempina paivina viidelta! Kummasti ehti paivassa enemman kun ei nukkunut puoleen paivaan. Eilenkin olimme aamukymmeneen mennessa aamiaistaneet auringon nousua seuraten Ulurun maisemissa ja kavelleet 10km kiven ympari. Ennennakematonta tehokkuutta sanoisin. Kivikierroksemme huipentui sitten kameliratsastukseen. Paasimme kamelifarmilla holskymaan australian ainoiden juoksevien kameleiden kyydissa. Kuvamateriaalia tasta seuraa ehka hamassa tulevaisuudessa. Matkalta saimme paljon uusia ystavia, joiden kanssa menimme eilen illalla syomaan ja ulos katsastamaan Alicen yoelamaa. Nytpa onkin sitten hiukan vasynyt olo, kun jouduimme heraamaan aamulla vaihtamaan hostellihuonetta klo 10. Voi tuska. Kofeiini on ystavamme.

Australia alkaa kasvaa meihin. Eilen bussin ikkunasta maisemia tuijotellessa tuli sellainen olo, ettei taalla asuminen niin kamalaa olisikaan. Outbackin aavikoiden maisemat ovat karun kauniita ja Alicessa on yllattavan paljon mukavaa tekemista. Illan suussa voimme esim. kayda ruokkimassa wallabeja kaupungin reunamilla puskan laidassa. Nyt kuumuudessa istuminen tuntuu turhauttavalta ja kevyt hikikerros iholla arsyttaa, kun olemme tottuneet kavelemaan kuumuudessa hien virratessa. Menemme lenkille. Ai, ei mennakaan. On niin kuuma. Olemme huomanneet, etta Aino on altis mustelmille. Tama taipumus alkoi jaloista ja on nyt siirtynyt myos kasiin. Sen sijaan Elinan bodyboardauksesta saamat mustelmat ovat jo haalistuneet. Menneisyydella on tapana haalistua.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Red Centre

Ja nyt olemmekin Alice Springsissa. Kaupunki vaikuttaa kivemmalta kuin Mt Isa, vaikka sekin parani loppua kohti aika lailla. Naimme nimittain Isan korkeammalta ja se oli kaunis auringonlaskuineen. Kavimme siella myos maanalaisella kaivoskierroksella, mika oli aika jannaa, ja onnistuimme loytamaan elokuvateatterin, missa nautiskelimme paikallisella road trip -filmilla. Eli kaikki ei ole aina sita, milta ensin nayttaa.

Huomenna aamulla klo 6 aloitamme the Rock Tourin, joka on kolmen paivan retki Ulurun maisemiin. Paasemme siis vihdoin kunnolla outbackiin! Sen jalkeinen elama onkin sitten taas vaihteeksi hamaran peitossa. Etelaan olemma joka tapauksessa menossa ja toita aiomme ruveta hankkimaan aktiivisesti, jotta ehdimme hieman ansaita ennen joulua.

Valitettavasti joudun toteamaan, etta olemme ilmeisesti lihoneet kilon tai pari paikallisen vaa'an mukaan (uskon kylla, etta se on vaarassa, tosin mahani tuntuu hieman suuremmalta, mutta se on ehka vain turvotusta). Voisimme vaikka syyttaa tapahtuneesta myslipatukoita tai vaihtoehtoisesti suuria ruoka-annoksia, koska ruoka on aina parin paivan valein syotava loppuun. Toivon, etta kehityssuunta kaantyy painvastaiseksi.

perjantai 23. lokakuuta 2009

Hiekkaa ja aurinkoa

26h bussissa, oli aika kokemus! Ei kyllakaan tuntunut ollenkaan niin pitkalta ajalta. Nukuin epamukavat mutta pitkat younet ja maisemia oli kiva katella. Ikkunasta nakyi tosin paaasiassa vain hiekkaa, taivasta, pikkupusikoita seka joitakin lehmia, emuja ja kenguruita. Pysahdyspaikan vessanpontossa lillui kolme suurta vihreaa sammakkoa! Olimme loppumatkan lahes keskenamme koko bussissa, koska eipa kovin moni eksy Mt Isaan. Greyhoundin virkailijanainenkin oli hieman hammastynyt "you really are going all the way up to Mt Isa!". Ja onhan tama ollutkin tahan astisen matkamme eksoottisin kokemus. Kuumuus on lahes kasittamatonta ja se, etta taalla todellakaan ei ole paljon mitaan tekemista. Kaikki muut backpackerit, joita hostellissamme on, ovat tulleet tanne toihin, koska tama on oivallinen paikka olla kuluttamatta tienaamiaan rahoja.

Hostellimme (ainoa laatuaan taalla pain) on ihan ok. Hanoista tulee edes jokseenkin viileaa vetta ja torakoitakin on nahty vain kaksi. Ymparilla hyorii hieman erilaisempia ihmisia kuin ennemmin ja loytyy myos paljon aboriginaaleja. Kolme yota saattaa osoittautua pitkaksi ajaksi, mutta minkas teet kun Greyhound ei kulje tasta ohi lauantaisin. Nyt teemme hieman tutkimusta Uluru-retkista, jonne Alice Springsista olisi kiva lahtea. Telttailua ja patikointia siis tiedossa ensi viikolla.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Elamme unelmaa

Tajusimme tanaan, etta niin sen on oltava: elamme unelmaa. Viime vuonna tahan aikaan unelmoimme juuri tasta. Aika hassua sanoisin. Myos se on hassua, etta olemme viettaneet Elinan kanssa jo yli kuukauden toistemme seurassa (nukumme jo parisangyssakin). Olemme siis olleet Australiassa jo kuukauden. Huh huh. Mietimme tanaan myos sita, mita kaikkea olemme oppineet maantuntemusmielessa yliopistollista suorittamista ajatellen. Emme kamalasti, mutta silti paljon.

Suunnitelmamme ovat ottaneet taas hieman tuulta purjeisiinsa. Huomenna lahdemme ylittamaan outbackia rakkaalla Greyhoundilla. Jos vaikka alkaisi kenguruita nakymaan (tahan mennessa nahty vain tarhayksiloita, pieni oinen juokseva seka maantielle kuollut yksilo). Vuorokauden ajelun jalkeen vastassamme on Mt Isa ja siita muutaman paivan kuluttua jatkamme Alice Springsiin. Jannittavaa nahda valilla jotain muutakin kuin merta (surffaripojat vaihtuvat karjapaimeniin :D). Olemme myos hieman koittaneet kepilla tyonhaun aloittamista. Tama maa ei usko internetin rajattomaan voimaan. Jonkinnakoista hedelmaa ehka tiedossa.

Olemme onnistuneesti saaneet kasiimme paikalliset debit master cardit. Nyt tarvittaisiin viela tileille hieman rahaa. Tamanhetkinen balanssi $1. Kylla meista viela tulee kelpokansalaisia.

Viimeaikaisia muutoksia: samoja vaatteita voi pitaa paallaan niin kauan kuin ne oikeasti alkavat haista (ainakin kolme paivaa) ja hostellien keittioissa uudeksi iskulauseeksi on muodostunut "se on varmasti ihan puhdas". Olemme alkaneet syomaan paremmin, eli laitamme jo ruokaa, ja paadyimme siihen tulokseen, etta jos rahat alkavat loppumaan niin syomme pelkkaa kakkua, hiphei!

maanantai 19. lokakuuta 2009

Pikaiset terveiset (kaikille niille jotka olivat jo huolissaan)

Olemme elossa!

Olimme rantalomalla Noosassa. Laheisyydessamme hengaili vain pieni maara kuuluvuutta tai langatonta, joten. Olo on virkistaytynyt (herasimme muutamana aamuna jo aikaisin!). Tuli kaveltya kansallispuistossa ja lohottya rannalla. Rusketus on silla asteella, etta sen olemassa olon voi jo mainita. Myos bodyboarding on nyt taysin hallussa! (Hah)

Tanaan myohaisempana ajankohtana voi odottaa lisaa tekstia, koska hallussamme on ilmainen langaton!

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Sadetta surffaajien paratiisissa

Yllatys yllatys! Olemmekin kaikki Surfers Paradisessa (terkkuja aidille, Tanja ei sooloile kovinkaan paljon). Saavuimme eilen paivasaikaan ja asetuimme taloksi mukavan pieneen hostellihuoneeseemme (suihku on aiheuttanut hieman ongelmia). Tunnelma on kuin ruotsinlaivassa konsanaan (sisustuksen puolesta tosin vain). Kaytavilla on siivoojan aamuista imurointia lukuun ottamatta hyvinkin hiljaista (tai siis yhtena aamuna, ja sekin oli klo 12).

Kaupunki vaikuttaa melko kuivalta. Markaa on mutta paaasialliset ajanvietteet ovat ranta seka yoelama. Osa meista on saanut naista paljonkin irti, mutta valtaosa meista ei ole paassyt nauttimaan taysin rinnoin. Tanaan ollaan aika pitkalti pidelty sadetta sisatiloissa. Huomenna nayttaisi olevan paremmin ja ehka mennaan jonkinlaiseen huvipuistoon.

Seuraava kohde talla ah niin suunnitelmallisella matkallamme on Noosa. Kyseinen rantapaikka sijaitsee hieman Brisbanesta pohjoiseen (3h). Suunnitelma on yha menna Darwinia kohti, mutta odottelemme paraikaa pankkikorttejamme, jotka saapuvat Brisbaneen luultavasti ensi maanantaina. Palaamme siis silloin ah niin iloisen virkistavaan Brisbaneen. Varmasti eri hostelliin!

Eraaksi matkaharrastukseksemme on muotoutunut hauskojen paikannimien listaaminen ja sille nauraminen. Listamme koostuu esimerkiksi seuraavista nimista: Woolloomooloo, Mullumbimby ja Murwillumbah (kaikella kunnioituksella aboriginaalikulttuuria kohtaan). Toinen lista sisaltaa asioita, joita on peritty Britanniasta (esim. vessat, eristys, karkkivalikoima) ja kolmas vaihtoehtoisia vessanvetosyysteemeja. Elamamme on hyvin jannittavaa, kuten voitte huomata.

Surfers Paradisessa olemme saavuttaneet seuraavaa: lyhyt tutustumisretki lahikauppaan, lyhyt tutustumisretki rannalle (Tanja x4), lyhyt tutustumisretki yoelamaan ym. lyhytta. Tosin Aino on tutustunut hartaasti hammasharjavalikoimaan. Bikineita on yllattavan vaikea loytaa maasta, jossa kaikilla on bikinit. Sama patee myos rantalapsyihin. Kyllahan niita on, mutta ei niita oikeita. Huomatkaa, etta olemme viipyneet paikkakunnalla vasta vuorokauden. Sita on meidan itsekin aika hankala kasittaa. Varsinkin kun Tanja on tekstaillut lahes koko saldonsa (ehka pian). Noosassa aiomme harrastaa villimpia asioita, kuten kajakointia ja surffausta. Ehka myos tutustumme luontoon, koska siella sita on. Naita odotellessa.

torstai 8. lokakuuta 2009

Brisbane

Ollaan siis Brisbanessa. Jotenkin vaikuttaa ei niin kivalta paikalta kuin edelliset. Ehka siksi, ettei taalla ole mitaan erityista. Ei tassa paikassa sinansa mitaan vikaa ole, mutta esim. hostellimme on aika tylsa ja jouduimme vaihtamaan ekana paivana huonetta, koska paailmastointi oli just meidan huoneen kohdalla ja asteita oli ehka +10. Uusi huone on sekin aika vilpoisa... Lisaksi kaupunkiymparisto alkaa ahdistaa, varsinkin kun on juuri kaynyt Byron Bayssa, jossa oli tosi kivaa. Tai ehka se on oikeasti vain hostellit, jotka ahdistaa. Tasta eteenpain mennaan vain kodikkaisiin ja pieniin hostelleihin. Haluamme myos paasta eroon tietynlaisista backpackereista, joita taalla tuntuu riittavan.

Ostimme toissapaivana minilapparin! Se on ollut kovassa kaytossa Ainon proof reading -tehtavan parissa. Harmi, ettei hostellissa ole ilmaista langatonta nettia... Aika monissa sellaiset nimittain on. Olemme turvautuneet McDonaldsin ilmaisyhteyteen, joka on aika hidas eika eilen edes toiminut jostain syysta. Yritimme myos menna istuskelemaan erinaisiin paikkoihin kaupungilla ja kokeilla onneamme. Onni ei ollut suopea. Siispa tanaan olemme palanneet takaisin matkatoimistojen neteille... Mutta tulevaisuus on toivottavasti nailta osin valoisampi.

Seuraava kohteemme on viela tassa vaiheessa hieman auki. Lauantaihin asti olemme varanneet tamanhetkisen asumuksemme ja sitten varmaan mennaan pois. Tanja aikoo mita luultavimmin tehda pienen lenkin taaksepain ja menna muutamaksi yoksi Surfers Paradiseen eraista sattuneista syista. Elina ja Aino ehka menevat jo muualle ja sitten Tanja ottaa heidat kiinni. Niin etta jumittumista ei sitten suvaita, Tanja!

Lampotila on mita mainioin. Kannatti lahtea pohjoiseen pain!

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Hippiparatiisi!

Byron Bay se on. Saavuttiin tanne kaksi yota sitten ja huippua on ollut. Talla paikalla on ihan oma pikkukaupunkitunnelmansa ja kaikkein paras on meidan hostelli. Sen varaaminen oli oikeestaan aika vahinko, kun naytti ettei missaan oo enaa vapaana mitaan ja sit vaan soitettiin randomilla johonki paikkaan ja paastiin sinne. Kyseessa on hippien 70-luvulla perustama kommuunihommeli, jossa jotkut nukkuu tiipiissa ja toiset pressuhokkeleissa. Meilla sentaan on ihan dormihuone, mut nekin kaikki sijaitsee uima-altaan ymparilla avoterassisisaankaynneilla. Paikka on metsan keskella, liskoja vilisee ja riippukeinuissa voi loikoilla. Ihan mahtava paikka!

Taalla on myos ihanat rannat. Tekee mieli vaan liottaa varpaitaan meressa tai hiekassa. Ja ilmasto on selkeesti Sydneya edella lammon suhteen. Ah! Melkein voisi jaada pidemmaksikin ajaksi. Mut tiistaina kuitenki suunnitellaan lahtevamme Brisbaneen. Siella varmaan viivytaan myos joku nelja yota ja suunnitelmissa olisi asioiden hoitelua. 13h bussimatka oli odotettua iisimpi, ja ainakin Tanja nukkui ihan taydellisen kunnolliset younet, eli hereilla oli tasta ehka 4h. Aika hyvin sanoisin. Bussimatkailua kohtaan olemme siis viela tassa vaiheessa hyvin suopeita.

Surffaripoikia muutama taskussa, joiden varjolla nukuimme yhden yon luksussangyissa ja siivoustyopaikkoja olisi tarjolla Surfers Paradisessa sit kun sinne joskus matkoillamme osutaan. Tuossa aika lahella se on, muttei nyt sovi suunnnitelmiin. Mut ainakin Tanjalla on tekstailukaveri, joten paikallinen liittyma paasee oikeuksiinsa...

Aussiasenne alkaa pikkuhiljaa tarttua. No worries mate!